Tampere Countryside Marathon

31 heinäkuuta

Eilen sää oli taas tietty hellelukemissa kun oli aika osallistua juoksukisaan. Ihmettelen jo mikä luonnolla on mua vastaan,että aina joudun juoksemaan juoksukisat helteessä. Varsinkaan kun se ei todellakaan ole mun juoksukeli. Tykkään lämmöstä ja helteestä mutta en juostessa. 
Nämä kaksi kuvaa on ottanut Noora, Curiouser & Curiouser-blogin kirjoittaja joka oli kuvaamassa kisoissa.
Nappasin aamulla Marin kyytiin ja niinpä suunnattiin kohti Tampaerea. Lapset jätin miehelleni matkan varrella sillä hän oli tulossa suoraan Kotkasta työreissulta. Mari taas oli menossa kuvaamaan jalkapalloa Tampereelle ja oli kyydin tarpeessa, joten otin juttukaverin mieluusti mukaan. Itse tapahtuma paikalla olin ajoissa ja samantien löysinkin Riikan parkkipaikalta. Jes tuttuja! Siitä lähdettiin suoraan etsimään kisakansliaa, joka osottautui olevan vanhassa hirsitalossa. Kun kisakassi paitoineen oli haettu, oli aikaa palloilla hetken aikaa ja etsiä Takomorunnersin porukkaa.Saatiin otettua yhteiskuvakin!

Takomorunnersin porukkaa: Marika,Benjamin,Riikka,minä,Ville ja Sari
Käytiin myös heti tarkastamassa vessat ja sieltähän ne biomajat löytyivät. Aika jännä koppi! 

Maratonin juoksijat starttasivat ensimmäisinä ja sen jälkeen lähtivät yhdessä  puolikkaalle lähtijät sekä Myllyn lenkille menijät. Koska oli niin kuuma niin olin jo ennen starttia suunnitellut,että menen fiiliksen mukaan mutta en keskeytä vaikka kuinka kamalaa olisi. Ensimmäiset kilsat menivät suhteellisen hyvin mutta sitten tapahtui jotain neljännen kilometrin kohdalla. Mulla puutui oikean jalan jalkapohja ja varpaat. Tiesin ja tunsin, että lenkkarinnauhat eivät ole liian kireällä mutta jostain syystä veri ei kiertänyt kunnolla. Koitin muuttaa juoksuasentoa hieman ja nostaa askelta korkeammalle. Jes, seitsemän kilometriä takana ja taas tunto tallessa oikeassa jalassa. Otin näppäränä mukaan juomarepun, jotta saan juotua silloin kun siltä tuntuu eikä tarvitse välttämättä pysähtyä vesipisteille, joita oli monta jopa 12 kilometrin matkalla. Olin todella positiivisesti yllättynyt tästä ja siitä kyllä pisteet järjestäjille.  Reitti kulki hiekkateitä ja jonkin verran asvaltilla. Osassa matkaa oli varjoa mutta itsestä tuntui,että suurimman osan matkasta sai juosta paahtavassa auringossa. Toki se voi olla vain mun kuvitelmaa koska olin niin puhki. Kun oli enää neljä kilsaa maaliin alkoi tulla todenteolla ongelmia. Samat ongelmat kuin Kööpenhaminan maratonilla. Sykkeet nousivat juostessa lähes 200, joten oli pakko kävellä. Hetken kun käveli sain sykkeet lähemmäs 180 ja pystyin taas juoksemaan lyhyen pätkän lähes täysillä kunnes sykkeet oli taas pilvissä. Tämä oli taktiikka kunnes oli viimeisen kilometrin aika ja sen kyllä juoksin loppuun asti mäkiä myöden. 

Ajaksi tuli 1:24:09. Paremminkin olisi toki voinut mennä mutta en ota tuosta nyt stressiä sillä keli oli mulle ihan kaamea. Mä menin lähdöstä maaliin niin nopeasti kuin vain pystyin ja tuosta parempaa aikaa en vain saanut aikaiseksi.
Itse reittihän oli todella mäkinen. Tuntui, että jatkuvasti edessä odotti mäki, mutta alamäkiä en muista.Taisiko niitä ollakaan.: D Alkuun juoksin kaikki mäet koska olen niissä aika vahvoilla. Mulla on voimaa tunkata ne mäet ylös mutta helteen takia sykkeetkin hipos pilviä. Ei ollut kiva olo kuin alkun muutaman kilometrin ajan. Sitten alkoivatkin kaikki ongelmat ilmestyä.  Jos tykkää mäkijuoksusta ja /tai haluaa juosta mäkistä maastoa niin ei muuta kuin tuonne ensi vuonna juoksemaan maratonin.  Reitillä oli kuulemma ihan kivat maisetmat,itse en niitä nähnyt sillä taistelin vain eteenpäin päästäkseni maaliin.:D
Kuitenkin kisa oli järjestetty todella hyvin vaikka kyseinen kisa järjestettiin ensimmäistä kertaa.  Kisaa mainostettiin countryside maratonina ja semmoinen maalaishenki siellä huokuikin kun kisapaikkana oli vanha maalaistalon pihapiiri.  Ainoa miinus tulee vessoista. Niitä olisi saanut olla enemmän. (Mä en voi käsittää mikä siinä vessassa käymisessä kestää niin kauan?!?)  Maaliin tullessa sai mitalin kaulaan ja olisi saanut mennä syömään soppaakin mutta itse jätin sopan väliin sillä oli kiire lähteä takaisin Tampereella, jossa muu perhe odotti minua. Päivää jatkettiin nimittäin Särkänniemellä. 

Kiitos juoksemaalla, että sain osallistua kisaan ja kokea tämä maalais idyllinen juoksukisa. Toivottavasti nähdään ensi vuonnakin!






You Might Also Like

1 kommenttia

  1. Onnittelut maaliinpääsystä raskaassa säässä! :) Tämähän oli Vaarojen Maratonin treeniä ajatellen just hyvä kisa sinulle, siellä on kunnon nousuja luvassa.

    VastaaPoista

Like us on Facebook

Subscribe